Artikkelin hakemisto

Päästölähteet

Highslide JS

Suurin CO2-päästöjen lähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat sitoneet itseensä hiiltä miljoonien vuosien kuluessa, ja viimeisen parin sadan vuoden aikana ihmisen toiminta on vapauttanut tätä hiiltä ilmakeään kiihtyvällä tahdilla. Ihmiskunta tarvitsee sähköä, lämpöä rakennuksiin, polttoainetta autoihin, sekä tuotteita, joiden tuottamiseen tarvitaan energiaa. Valtaosa tästä energiasta tuotetaan fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Päästölähteet Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 vähän yli 60 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Päästöt olivat noin 5 % alle edellisvuoden tason, kun energiasektorin hiilen, öljyn ja maakaasun kulutus väheni. 

Henkeä kohti suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 11 hiilidioksiditonnia, kun maailman keskiarvo on alle neljä tonnia. Suomen kaltaisessa teollisessa yhteiskunnassa päästöjä syntyy erityisesti energiantuotannosta ja liikenteestä. Suomen päästötasetta lisäävät myös vientiä varten tuotettavat metsä- ja metalliteollisuuden tuotteet.

Energiantuotanto

Energiankulutus riippuu suoraan sähkön ja lämmön kulutuksesta ja välillisesti tuotteisiin sitoutuneesta energiasta. Energiantuotannon osuus on (mukaanlukien liikenne) on noin 80% kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Suomen talous on energiaintensiivinen eli Suomessa kulutetaan paljon energiaa suhteessa kansantalouden kokoon. Lähes puolet kaikesta energiasta kuluu teollisuudessa.

Sähkönkulutus on Suomessa noussut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Eniten päästöjä tuotettua energiayksikköä kohden syntyy kivihiilellä tuotettavasta lauhdevoimasta, jota käytetään varsinkin sähkön kulutushuippujen aikaan.

Highslide JS

Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää:

  • vähentämällä sähkön ja lämmön kulutusta
  • vähentämällä energiaa runsaasti vievien tuotteiden kulutusta
  • lisäämällä vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energialähteitä

Liikenne

Liikenne tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, joista suurin osa tulee tieliikenteestä. Liikennemuotojen päästöt matkustajakilometriä kohden vaihtelevat suuresti. Selvästi eniten päästöjä tuottaa lentoliikenne. Myös yksityisautoilun päästöt henkeä kohden ovat suuret. Rautatieliikenteen päästöt taas ovat hyvin vähäiset.

Highslide JS

Liikenteen päästöt ovat Suomessa kasvaneet yli puolella vuoteen 1980 verrattuna pääasiassa tieliikenteen kasvun vuoksi. Liikennemäärät ovat kasvaneet, ja polttoaineen keskikulutus on laskenut siihen verrattuna hitaasti.

Liikenteen päästöjä voidaan vähentää:

  • lisäämällä kevyttä liikennettä
  • lisäämällä joukkoliikennettä
  • vähentämällä lento- ja autoliikennettä
  • suosimalla raideliikennettä kuljetuksissa
  • kehittämällä vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kulkuvälineitä

Maatalous

Maatalous tuottaa noin 10 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Metaani on peräisin karjan ruoansulatuksesta ja lannasta. Dityppioksidia vapautuu muun muassa typpilannoitteiden käytöstä.

Highslide JS

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa erilaisin keinoin. Esimerkiksi rehun koostumuksen ja karjanlannan käsittelyn muuttamisella voidaan vaikuttaa karjatalouden metaanipäästöihin.

Maatalouden päästöjä voidaan vähentää:

  • vähentämällä lannoitteiden käyttöä
  • parantamalla karjan rehua
  • käyttämällä lannan tuottama metaani polttoaineena
  • kuluttamalla vähemmän lihaa

Teollisuuden prosessit

Highslide JS

Teollisuus käyttää noin puolet maassamme tuotetusta energiasta, joten se on sitä kautta merkittävä päästölähde. Teollisuuden prosesseista vapautuu kuitenkin myös suoraan monia kasvihuonekaasuja, jotka muodostavat noin 7 % maamme päästöistä. Esimerkiksi typpihapon valmistus synnyttää dityppioksidia ja sementtiteollisuus hiilidioksidia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on F-kaasujen lähde.

Teollisuuden prosessien päästöjä voidaan vähentää:

  • käyttämällä metalliteollisuuden masuunikuonaa sementin tuotannossa
  • kehittämällä korvaavia menetelmiä typpihapon valmistuksen prosesseihin
  • kehittämällä korvaavia menetelmiä elektroniikkateollisuuden prosesseissa

Jätteet

Noin 4 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy jätehuoltosektorilla. Kaatopaikat ja jäteveden puhdistaminen ovat vastuussa noin puolesta metaanipäästöistä. Metaania syntyy kaatopaikoilla eloperäisen jätteen hajotessa hapettomissa olosuhteissa.

Highslide JS

Ensisijainen päästöjen vähennyskeino on jätteiden määrän vähentäminen. Kaatopaikkojen metaanipäästöjä voidaan vähentää edistämällä joko keskitettyä tai talokohtaista eloperäisen jätteen kompostointia tai mädättämistä. Mädättämisessä jäte muutetaan biokaasuksi, jota voidaan käyttää liikenteen tai energiantuotannon polttoaineena. 

Paperin ja pahvin kierrätyksen edistäminen vähentäisi sekin metaanin syntyä. Kaatopaikoilta voidaan ottaa metaania talteen ja käyttää energiantuotannossa, jolloin sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Yhteensä näillä keinoilla voidaan vähentää merkittävästi päästöjä.

Maatuvan jätteen tuottamia metaanipäästöjä voidaan vähentää:

  • vähentämällä jätteen määrää
  • kierrättämällä, kompostoimalla tai mädättämällä maatuvat jätteet
  • keräämällä kaatopaikkojen tuottamaa metaanikaasua

Hiilinielut

Ilmastoa lämmittävien tai viilentävien päästöjen lähteiden lisäksi on olemassa myös prosesseja, jotka sitovat kasvihuonekaasuja. Näitä kutsutaan nieluiksi. Tähän mennessä esimerkiksi jopa kolmannes ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on imeytynyt meriin. Olosuhteiden muuttuessa nieluna toiminut tekijä saattaa kuitenkin muuttua kasvihuonekaasujen lähteeksi: esimerkiksi meren kyky imeä hiiltä todennäköisesti heikkenee ilmaston lämmetessä. Tällaisia ilmiöitä kutsutaan takaisinkytkennöiksi.

Highslide JS

Meriin ja maaperään on varastoitunut huomattavia määriä hiiltä. Myös kasvillisuus sitoo hiilidioksidin hiiltä yhteyttäessään. Osa tästä hiilestä sitoutuu puiden kautta maaperään, joka sekin on merkittävä hiilivarasto. Ilmastonmuutoksen kannalta olennaisin tekijä on kuitenkin ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään päätyvä ylimääräinen hiili.

Kasvillisuus sitoo yhteyttäessään hiilidioksidia. Toisaalta hiilidioksidia vapautuu kasveista kasvihengityksessä ja maaperän orgaanisesta aineesta maahengityksessä.

Jääkauden jälkeisenä aikana boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen suot ja metsät ovat sitoneet suuret määrät hiiltä, josta valtaosa on turpeessa ja maaperän orgaanisessa aineessa.

Nykyisin arvioidaan, että pohjoisten ja lauhkeiden vyöhykkeiden metsät ovat huomattava hiilidioksidin nettonielu. Merkittävimmät syyt tähän ovat ilman kohonneen hiilidioksidipitoisuuden ja ilmakehän kautta tulevan typpilaskeuman lannoitusvaikutus ja metsänhoitoon ja maankäyttöön liittyvät tekijät. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvun torjumiseksi metsien, soiden ja peltomaiden hiilensidontakyky tulisi pitää korkeana.

Hiilinieluja voi lisätä tai ylläpitää:

  • istuttamalla puun
  • vähentämällä paperin kulutusta
  • rakentamalla puutalon
  • ostamalla metsää ja pitämällä se luonnontilaisena